• Mynämäen kartta
• Sivukartta
• Yhteystiedot

• Etusivu
• Asuminen ja rakentaminen
  • Kaavoitus
  • Tontit
  • Jätehuolto
    • Jätehuoltomääräykset
    • Hyötyjätepisteet
  • Ympäristö
  • Joukkoliikenne
• Sosiaalipalvelut
• Terveydenhuolto
• Kirjasto
• Kulttuuri
• Liikunta ja nuoriso
• Varhaiskasvatus
• Koulutus ja opiskelu
• Tekniset palvelut
• Matkailu
• Yrittäjyys ja maaseutupalvelut
• Tilavaraukset ja ilmoittautumiset
• Kimppakyytipalvelu
• Mynämäki hiilineutraaliksi

Yhteystiedot

Keskuskatu 21
FIN-23100 Mynämäki
Tel. +358 (2) 4376 600
Fax. +358 (2) 4376 619
Email. kunta@mynamaki.fi

Puhelinvaihde avoinna klo 8 - 15.
Muina aikoina vastaavat suorat numerot.

Kunnanvirasto on avoinna
ma - pe klo 9.00 - 15.00

Kunnanvirasto on suljettu
pe 18.5.2012.

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

• Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 §:n nojalla.
• Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2007  79 §.
• Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon valvontaviranomainen on Mynämäen kunnan tekninen lautakunta.

 

Sisältö:

SOVELTAMINEN, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA MÄÄRITELMÄT

1 § Soveltaminen ja tavoite

2 § Yleiset määräykset

3 § Määritelmät

JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

4 § Jätteiden kompostointi

5 § Jätteiden polttaminen

6 § Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö

JÄTTEIDEN LAJITTELU-, KERÄYS- JA KULJETUSJÄRJESTELYT

7 § Järjestetty jätteenkuljetus

8 § Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn

9 § Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus

10 § Kiinteistöllä erikseen kerättävät jätejakeet

11 § Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset

12 § Yhteisen keräysvälineen käyttö

13 § Jätteet, joita ei saa laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin

14 § Käymäläjätteet ja erotuskaivojen lietteet

15 § Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus

16 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

KERÄYSVÄLINEET JA NIIDEN KÄYTTÖ, SIJOITTAMINEN JA KUNNOSSAPITO

17 § Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

18 § Keräysvälineiden merkitseminen ja värit

19 § Keräysvälineiden käyttäminen

20 § Keräysvälineiden sijoittaminen kiinteistöllä

21 § Jätekatokset ja jätehuoneet

22 § Keräysvälineiden kunnossapito

23 § Kulkuväylien kunnossapito

JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT

24 § Yleiset jätteen vastaanottopaikat

25 § Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö

26 § Jätteiden keräys yleisillä alueilla

MUUT MÄÄRÄYKSET

27 § Poikkeusvalta

28 § Määräysten voimaantulo

MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

SOVELTAMINEN, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA MÄÄRITELMÄT

1 § Soveltaminen ja tavoite

Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on jätteen keräilyssä, kuljetuksessa, käsittelyssä ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisyssä noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

2 § Yleiset määräykset

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

3 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä:

asuinkiinteistöllä tarkoitetaan kaikkia kiinteistöjä, joilla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuvia rakennuksia tai rakennus, kuten asuintalo, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu tai –laiva

biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä elintarvike- ja ruokajätettä

energiajätteellä tarkoitetaan jätepolttoaineen valmistukseen ja muuhun energiahyötykäyttöön soveltuvaa erilliskerättyä tuotanto-, pakkaus- tai rakennusjätettä

erillisellä kuljetuksella tarkoitetaan joko itse hoidettua tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa erikseen sovittua jätteen kuljetusta

erityisjätteellä tarkoitetaan jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat muun muassa käymäläjäte, erityisen pölyävä jäte sekä osa terveydenhuoltoalan jätteistä, kuten biologinen jäte ja riskijäte

hyötyjätteellä tarkoitetaan yleisesti jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat mm. keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, lasi, metalli ja biojäte sekä puujäte, energiajäte ja polttokelpoinen jäte

isokokoisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovellu kuljetettaviksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa. Isokokoisia jätteitä ovat muun muassa hyötykäyttöön soveltumattomat huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet

jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnanjärjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on

jätteen tuottajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä

jätteiden keräysvälineellä tarkoitetaan astioita, säkkejä, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kootaan kuljetusta varten

järjestetyllä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan jätelain 10 §:n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta, joko sopimusperusteisena tai kunnan kilpailuttamana

kaatopaikkajätteellä tarkoitetaan polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC–muovi

keräyskartongilla tarkoitetaan materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa, puhdasta pahvia, ruskeaa paperia ja kartonki-, paperi- ja nestekartonkipakkauksia

kiinteistön haltijalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa

kuljetuksen suorittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun

ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tavanomaisia ongelmajätteitä ovat muun muassa akut, paristot, elohopeamittarit, lääkkeet, jäteöljyt ja öljyiset jätteet, maali- ja liuotinainejätteet ja vaaraominaisuuksia osoittavin merkein merkityt kemikaalijätteet. Asbestijäte on välittömästi kaatopaikalle peitettävää ongelmajätettä. Painekyllästetty puujäte ja osa sähkö- ja elektroniikkalaiteromuista ovat omiin vastaanottopaikkoihinsa vietäviä ongelmajätteitä

polttokelpoisella jätteellä tarkoitetaan syntypaikalla alkulajiteltua yhdyskuntajätettä, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen

puujätteellä tarkoitetaan haitattomasti poltettavaa, hyödynnettävää tai uudelleen käytettävää puujätettä, kuten rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kuormalavoja sekä risuja, kantoja ja pienpuuta, kuten joulukuusia

rakennusjätteellä tarkoitetaan rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä

sekajätteellä tarkoitetaan yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erilleen

sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla (SE-romu) tarkoitetaan muun muassa kylmälaitteita, kodinkoneita, ATK-laitteita, televisioita ja monitoreja, pienelektroniikkaa, loisteputkia ja pienoisloistelamppuja

taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita

tuottajavastuulla tarkoitetaan jätelain 18 b §:ssä tarkoitetun tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä tästä aiheutuvista kustannuksista

yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä.

JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

4 § Jätteiden kompostointi

Puutarhajätettä, biojätettä ja käymäläjätettä saa kompostoida kiinteistöllä, mikäli kompostointi hoidetaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä.

Biojäte on kompostoitava kompostointisäiliössä, johon haittaeläimien pääsy on estetty. Ympärivuotisessa kompostoinnissa on suositeltavaa käyttää lämpöeristettyä kompostoria.

Käymäläjäte on taajaan rakennetulla alueella kompostoitava erityisesti sitä varten suunnitellussa kompostointilaitteessa (kompostikäymälä), josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on suojattu haittaeläimiltä.

Muuta kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostointisäiliö voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

5 § Jätteiden polttaminen

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä saa kuitenkin polttaa käsittelemätöntä, puhdasta ja kuivaa puutavaraa, risuja ja oksia sekä pieniä määriä puhdasta paperia ja keräyskartonkia.

Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa omalla kiinteistöllä, polttajan omalla vastuulla ja huomioiden pelastuslain avopolttoa koskevat määräykset, polttaa avopolttona vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia, kaisloja ja lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty.

6 § Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö

 

 

Maanrakennuksessa voidaan käyttää puhdasta ylijäämämaata ja jätteen syntypaikalla myös pieniä määriä lajiteltuja ja puhtaita betoni- ja tiilijätteitä. Muusta betoni- ja tiilijätteen käytöstä on ilmoitettava ympäristöviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Hyödyntämättä jäänyt ylijäämämaa ja tiili- ja betonijäte on toimitettava yleiselle jätteen vastaanottopaikalle tai vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa.

- JA KULJETUSJÄRJESTELYT

Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen.

Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat kaikki kiinteistöiltä ja yhteisistä keräysvälineistä kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä.

8 § Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn

Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet ja ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan ja toimitetaan niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin tai -paikkoihin.

Ongelmajätteet ja hyötyjätteet, joille ei näiden määräysten mukaisesti ole kiinteistöllä keräysvälinettä sekä järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet, kuten rakennusjätteet, isokokoiset jätteet, erityisjätteet, teollisuusjätteet ja poikkeuksellisen suuret jätemäärät on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin erillisellä kuljetuksella.

Yhdyskuntajäte, jota ei 4-6 § mukaisesti hyödynnetä tai 10 § mukaisesti kerätä kiinteistöllä erilleen, on toimitettava yleisille jätteen vastaanottopaikoille. Muuta kuin yhdyskuntajätettä voi lisäksi toimittaa vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa.

Jätekuormat on peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa tai pääse kuljetuksen aikana ympäristöön.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

9 § Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin yleisiin vastaanottopaikkoihin, lukuun ottamatta valtakunnalliseen keräysjärjestelmään soveltuvia jäteöljyeriä. Suurehkoista ongelmajätetoimituksista on aina sovittava etukäteen vastaanottopaikan henkilökunnan kanssa.

Muiden toimintojen ja yritysten on toimitettava ongelmajätteensä asianmukaiseen luvan saaneeseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan tai keräysjärjestelmään.

Jos kiinteistöllä järjestetään keräys ja varastointi ongelmajätteille, on siihen varattava erillinen lukittava tai valvottu tila, jossa eri ongelmajätteet voidaan pitää erillään merkityissä keräysvälineissä. Tilan tulee täyttää kemikaalien varastoinnista annetut määräykset. Paristoja voidaan kerätä lukitsemattomassa tilassa, mikäli keräysastia on lukollinen.

Kiinteistöllä ei saa varastoida ongelmajätteitä 12 kuukautta kauemmin.

10 § Kiinteistöllä erikseen kerättävät jätejakeet

Käytössä olevilla kiinteistöillä on oltava erilliset jätteiden keräysvälineet seuraavasti:

A. Asuinkiinteistöt 01.01.2007 alkaen:

- kaikilla asuinkiinteistöillä on oltava keräysväline sekajätteelle

- asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään neljä (4) huoneistoa, on oltava keräysvälineet sekajätteen lisäksi keräyslasille ja pienmetallille.

Asuinkiinteistöt 01.01.2009 alkaen:

- kaikilla asuinkiinteistöillä on oltava keräysväline polttokelpoiselle jätteelle

- asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään neljä (4) huoneistoa, on oltava keräysvälineet polttokelpoisen jätteen lisäksi keräyslasille, pienmetallille ja kaatopaikkajätteelle.

B. Muut kiinteistöt 01.01.2007 alkaen:

Muilla kiinteistöillä, kuten toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu-, ravintola-, terveydenhuollon- ja sosiaalitoimen kiinteistöillä sekä maatiloilla on oltava sopivat ja riittävät keräysvälineet:

- sekajätteelle

- lasille, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- metallille, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- pahville tai keräyskartongille mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- puujätteelle, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- biojätteelle, mikäli sitä kertyy yli 100 litraa/viikko, eikä sitä kompostoida kiinteistöllä.

Myös em. hyötyjätteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on ohjattava hyötykäyttöön.

Muut kiinteistöt 01.01.2009 alkaen:

Muilla kiinteistöillä, kuten toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu-, ravintola-, terveydenhuollon- ja sosiaalitoimen kiinteistöillä, maatiloilla on oltava sopivat ja riittävät keräysvälineet:

- polttokelpoiselle jätteelle tai energiajätteelle

- kaatopaikkajätteelle

- lasille, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- metallille, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- pahville tai keräyskartongille mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- puujätteelle, mikäli sitä kertyy yli 10 kg/viikko

- biojätteelle, mikäli sitä kertyy yli 100 litraa/viikko.

Myös em. hyötyjätteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on ohjattava hyötykäyttöön.

11 § Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin niin, että ne voidaan sulkea. Tyhjennysvälin on oltava sellainen, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveydellistä vaaraa.

Sekajätteen ja polttokelpoisen jätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa (2) viikossa.

Jos syntyvä biojäte kompostoidaan, voidaan keräysväline tyhjentää harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kahdeksassa (8) viikossa.

Asuinkiinteistöllä, jossa syntyvä jätemäärä on vähäinen ja asukkaita on enintään kaksi, voidaan keräysväline tyhjentää taajaan rakennetulla alueella vähintään kerran neljässä (4) viikossa ja taajaan rakennetun alueen ulkopuolella vähintään kerran kahdeksassa (8) viikossa.

Ainoastaan kesäkäytössä olevan kiinteistön jätteenkeräysväline on tyhjennettävä edellä olevien määräysten mukaisesti touko-syyskuussa.

Kaatopaikkajätteen keräysvälineet, jotka eivät sisällä pilaantuvia jätteitä on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessatoista (12) viikossa.

Biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran (1) viikossa. Jäähdytettävät keräysvälineet ja syväkeräysvälineet voidaan tyhjentää vähintään kerran kahdessa (2) viikossa. Talvikautena 1.10. – 31.3. pintakeräysvälineet voidaan tyhjentää vähintään kerran kahdessa (2) viikossa ja syväkeräysvälineet vähintään kerran neljässä (4) viikossa.

Pahvin, keräyskartongin, lasin ja metallin keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista tai hyötyjätteiden sijoittamista muihin keräysvälineisiin.

12 § Yhteisen keräysvälineen käyttö

Lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä eli liittyä kimppakeräykseen. Kimppakeräykseen kuuluvista kiinteistöistä ja yhteiskäytöstä luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja jätelaskutuksen järjestämisestä kuljetuksen suorittajalle.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön.

13 § Jätteet, joita ei saa laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin

Seuraavia jätteitä ei saa laittaa yhdyskuntajätteiden keräysvälineisiin:

- palo tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä

- ongelmajätteitä

- nestemäisiä jätteitä ja lietteitä

- erityisjätteitä

- käymäläjätteitä

- hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia

- esineitä tai aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineitä ja keräysvälineiden tyhjentäjiä

- sellaisia painavia aineita tai esineitä, jotka saattavat vaikeuttaa jätteen kuljetusta tai purkamista

- tuottajan vastuulle kuuluvia jätteitä, kuten SE-romuja, ajoneuvojen renkaita, keräys- ja toimistopaperia, jne.

Sekajätteen ja kaatopaikkajätteen keräysvälineeseen voi kuitenkin laittaa hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia, mikäli keräysvälineen sallittu enimmäispaino ei ylity. Tuhkaa ja nokea voi laittaa seka- ja kaatopaikkajätteen keräysvälineeseen, mikäli jäte on kylmää ja kauttaaltaan kytemätöntä ja se on tarkoituksenmukaisesti pakattu eikä keräysvälineen sallittu enimmäispaino ylity.

14 § Käymäläjätteiden ja erotuskaivojen lietteet

 

Kemiallisten käymälöiden jäte sekä umpi- ja saostuskaivojen liete on toimitettava niille tarkoitettuun yleiseen vastaanottopaikkaan. Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa.

Erotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

15 § Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus

Jätteen kuljetuksen suorittajan on toimitettava valvontaa varten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain syyskuun loppuun mennessä tiedot kiinteistöistä, jotka ovat liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Tiedoista tulee ilmetä kiinteistötietojen lisäksi ainakin jätelajit, tyhjennysväli, astiakoko, liittymismuoto (kiinteistö- vai kimppakeräys) ja sopimuksen voimassaoloaika.

16 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia, mikäli hyötyjätettä syntyy 10 § B kohdassa esitetyt määrät tilaisuuden aikana.

Ulkotilaisuuden järjestäjän on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Suuren (vähintään 500 osallistujaa) ulkotilaisuuden järjestäjä on velvollinen toimittamaan jätehuoltoa koskevan suunnitelman vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta ympäristölupaviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa on alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä, kuitenkin aina keräysvälineiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin.

Alueella tulee olla jätteiden keräysvälineitä riittävästi ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueella on oltava lisäksi riittävä määrä roska-astioita.

KERÄYSVÄLINEET, NIIDEN KÄYTTÖ, SIJOITTAMINEN JA KUNNOSSAPITO

17 § Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Keräysvälineenä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saa käyttää:

- käsin siirrettävissä olevia kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen

- kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle

- maahan upotettavia jätesäiliöitä eli syväkeräyssäiliöitä, jotka soveltuvat jätteen koneelliseen siirtoon jäteautoon tai puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen.

Jätteenkuljetusta hoitava yritys voi sallia myös muiden keräysvälineiden käytön, mikäli käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat kuljetusjärjestelmään. Keräysvälineiden on oltava aina suljettavissa ja vastattava tarkoituksenmukaista jätehuollon järjestämistä.

Käytössä olevat jätesäkkitelineet ja pyörättömät jäteastiat on vaihdettava kannellisiin ja pyörällisiin jäteastioihin 1.1.2007 mennessä.

18 § Keräysvälineiden merkitseminen ja värit

Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan kanteen ja etuseinään kiinnitettävällä tekstitarralla. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot ja tieto siitä, minne tyhjennyksiä koskevista epäkohdista voi ilmoittaa. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetuksen suorittaja.

Keräysvälineiden suositeltavat värit ovat:

- sekajäte                            harmaa

- polttokelpoinen jäte         harmaa

- kaatopaikkajäte               harmaa

- keräyspaperi                    vihreä

- pahvi / keräyskartonki     sininen

- lasi                                   sininen

- metallijäte sininen

- ongelmajäte                    punainen

Jos keräysväline ei ole suosituksen mukainen, on kerättävää jätejaetta osoittavassa tarrassa suositeltavaa käyttää edellä mainittuja tunnusvärejä.

19 § Keräysvälineiden käyttäminen

Jätteet on sijoitettava niille tarkoitettuihin keräysvälineisiin. Kiinteistöillä tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä.

Käsin siirrettävään keräysvälineeseen saa laittaa jätettä enintään:

- jäteastiaan enintään 60 kg.

- jätesäkkiin enintään 15 kg.

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi laittaa keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen. Jäte on silloin pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti kuormattua. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Jätteet tulee pilaantumisen ja keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen.  Biojätteen keräysastian puhtaana pitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kiinteistön jätepisteeseen tai keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi.

20 § Keräysvälineiden sijoittaminen kiinteistöllä

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaa, johon jäteautot pääsevät turvallisesti ja esteettömästi vähintään kymmenen metrin päähän. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen.

Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Käsin siirrettävät keräysvälineet, joita ei ole mahdollista varustaa pyörillä sijoituspaikan olosuhteiden vuoksi, on sijoitettava niin, että kuormaus voidaan suorittaa sijaintipaikalta.

Keräysvälineiden sijoittamisessa on otettava huomioon rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten antamat ohjeet ja määräykset.

21 § Jätekatokset ja jätehuoneet

Keräysvälineet voidaan sijoittaa myös jätekatokseen tai jätehuoneeseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jätetilat on mitoitettava riittävän väljäksi siten, että keräysvälineet voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä.

Jätetilan rakenteen on oltava riittävän luja ja asianmukainen, niin että keräysvälineiden siirrot eivät aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, joilla ovet saadaan pysymään auki. Jos jätetila halutaan lukita, on siitä ilmoitettava ja toimitettava avain kuljetusliikkeelle vähintään kaksi viikkoa ennen lukitsemista.

Jätetilassa on oltava riittävä valaistus ja ilmanvaihto sekä mahdollisuuksien mukaan vesijohto ja viemäri. Mikäli jätehuoneessa kompostoidaan, tulee tila varustaa vesijohdolla ja lattiakaivollisella viemärillä sekä riittävällä muusta ilmanvaihdosta erotetulla ilmanvaihdolla.

Jätekatoksen sijoittamisessa on otettava huomioon rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten antamat ohjeet ja määräykset.

22 § Keräysvälineiden kunnossapito

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta.

Jäteastioiden ja -säiliöiden on oltava kuumapesun kestäviä ja ne on pestävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Myös keräysvälineen ympäristön siisteydestä on huolehdittava. Biojäteastiat on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

23 § Kulkuväylien kunnossapito

Kiinteistön haltijan on huolehdittava kaikkina vuodenaikoina keräysvälineille johtavista kulkuväylistä ja niiden avoinna pidosta siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteittä.

JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT

24 § Yleiset jätteen vastaanottopaikat

Yleiset jätteen vastaanottopaikat ovat Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ylläpitämiä jäteasemia ja -keskuksia sekä vastaanottoasemia. Vuosittain vahvistetut vastaanottopaikat, niiden yhteystiedot, aukioloajat ja vastaanotettavat jätteet ilmoitetaan näiden määräysten liitteenä.

Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä. Jätettä vastaanotto