Mynämäen kunta

Nähtävyydet

 

 

Antti Lizeliuksen muistopatsas 

Mynämäen rovastille, raamatunkääntäjälle ja suomenkielisen sanomalehden luojalle Antti Lizeliukselle omistettu muistopatsas paljastettiin Mynämäessä 12.10.2008. Tuolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta Antti Lizeliuksen syntymästä.

Vuonna 1997 Mynämäen kunnanvaltuusto perusti Antti Lizelius –rahaston, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja Antti Lizeliukselle omistetun muistopatsaan toteuttamiseen Mynämäen keskuspuistoon. Patsashankkeeseen ja sen rahoittamiseen osallistuivat Mietoisten Säästöpankki, Mynämäen seurakunta, Sanomalehtienliitto, paikallislehti Vakka-Suomen Sanomat ja Mynämäen kunta.

Patsaan suunnitteli ja toteutti vehmaalainen kuvanveistäjä Jarkko Roth (1943). Mitalitaiteilijanakin tunnettu Roth on maailmankuulu kuvanveistäjä, joka käyttää materiaalinaan erityisesti graniittia. Jarkko Roth on opiskellut Turun piirustuskoulussa. Kuvanveistäjä Jarkko Roth on onnistunut - täydellisesti - tiivistämään muistomerkissä kaiken oleellisen Antti Lizeliuksen elämäntyössä.

 

 

 

 

 

 

 

Mare-kivi

Kunnantalon (Keskuskatu 21) edustalla oleva kivivanhus löytyi 1970-luvulla Haapaisten kylän kedolta (Kallipään ja Kuokkiontien läheisyydessä), joka sittemmin muuttui pelloksi. Se oli pinnalla ja se oli helppo siirtää.

Pitkän linjan kunnallisvaikuttaja Olli Aakula löysi kiven ollessaan hirvimetsällä ajomiehenä. Hän sai idean hankkia kiven kunnalle. Hän teki kiven hankkimisesta aloitteen, joka sitten käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa. Asiasta päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa 31.7.1972. Kokouspöytäkirjassa sanotaan, että Raimo Marttilan maalla Kuokkiossa on erikoislaatuinen kivi, joka on luonnonoikku. Päätettiin, että rakennustarkastaja Alpo Penttila ja Olli Aakula pyrkivät hankkimaan kiven kunnalle.

Kivi on Satakunnan oliviini-diabaasi. Vanha kansa nimitti sen Mare-kiveksi. Kiven ikä noin 1 250 miljoona vuotta. Se on veden ja humushappojen syövyttämä. Kiven on tutkinut emeritusprofessori Kaarlo Neuvonen Turun yliopistosta. Turun Sanomat 20.1 1973 toteaa, että Mynämäen kunnantalon edustaa jo runsaan kuukauden koristanut ja kuntalaisia ihmetyttänyt taideteos. Taiteilijana on ollut luonto, joka ilmeisesti jään ja veden yhteistyönä on muovannut kivestä veistoksellisen. Kuntalaisten keskuudessa on kiveä luultu jopa meteoriitiksi.

 

Esihistoriallisia muinaismuistoalueita

  • kunnan alueella tehty löytöjä kivi-, pronssi- ja rautakauden ajoilta on löydetty ja tutkittu mm. hautaraunioita, kalmistoja, uhrikiviä, asuinpaikkoja, hautoja
  • Kalelan Myllynummi - alueella asutusta jo yli 5000 vuotta sitten, suoritettu runsaasti kaivauksia, paikalla ollut myös "killanketo", kauniiseen koskimaisemaan johtava merkitty polku
  • 1970-luvun alussa suoritettujen arkeologisten inventointien perusteella on Laajoelta Karjalankylään johtavan Sairisten tien läheisyydestä löytynyt 10 kivikauden aikaista asuinpaikkaa (7000-1300 eKr).
  • Merkittävimmät löydöt tehty Karjalan Aistista kampakeraamiselta ajalta ja vasarakirveskaudelta.

 

Karjalan kirkko

Karjalankyläntie 58, 23100 Mynämäki

  • puinen pitkäkirkko v:lta 1868 (Chiewitz)
  • 100-vuotiaat urut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjalankylä

 

  • Karjalankylän Rukoushuone v:lta 1911
  • Karjalan seurakunnan ensimmäisen kirkon paikka 1600-luvulta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Korvensuun silta

Korvensuussa, 195-tiellä, ylittää Laajoen komea, kaksiaukkoinen punagraniittinen holvattu kivisilta v:lta 1906.

 

 

 

 

 

 

Korvensuun reunamoreeni

Korvensuussa n. 8,5 km keskustasta 195-tien varrella mannerjäätikön reunavyöhykkeessä syntynyt moreeniselänne. Päätemoreeni luokiteltu edustavaksi geologiseksi nähtävyydeksi.

 

Kuhankuonon rajakivi

Kallioinen saareke Kurjenrahkan länsireunassa, paikalla siirtolohkareita, pari rapakiveä, jotka ovat rikkoutuneet, sekä muurattu rajakivi, jossa teksti: "Tämän 8:n pitäjän rajapyykin kunnostivat Nousiaisten ja Mynämäen rotarit v. 1965".

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mynämäen kirkko

Mynämäen Pyhän Laurin kirkko on maamme toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Veteraanikivet

  • Mynämäen veteraanikivi Mynämäen seurakuntakodin pihalla
  • Mietoisten veteraanikivi kirkon edustalla
  • Karjalan veteraanikivi Vehmalaisten maamiesseuran talon pihalla

 

Muistolaatat

  • Mynämäen miesten jatkosotaan lähdön muistolaatta Mynämäen Laurin koululla.  Paljastettiin pe 29.9.2017. Mynämäestä lähti 23.6.1941 Jalkaväkirykmentti 60 III pataljoonaan 1020 miestä.  Laatan on teettänyt JR 56 ja JR 60 Kilta ry. Lisätietoja tästä. 
  • Mynämäen tulipalo (1933) -muistolaatta


 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkit

  • Sankaripatsaat ja Karjalaan jääneiden muistomerkit Mietoisten, Mynämäen ja Karjalan hautausmailla
  • Mare-kivi -luonnonmuodostelma mustomerkki kunnanviraston edustalla
  • Johan Gadolinin muistokivi (Ytterbyn kivi)
  • E.A. Saarimaan muistomerkki (seppämestari Marko Anttila)
  • Taontarinkki-muistomerkki Vehmaantien varrella (ent. Loskät)
  • Taneli Jusleniuksen muistomerkki Mietoisten hautausmaalla. Mietoisten kirkon länsiseinustalla on Raukkaan pappilassa vuonna 1676 syntyneen piispa Daniel Jusleniuksen muistokivi. Punagraniittisen muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Vikainen
  • Maunu II Tavastin muistomerkki Mietosten keskusta. Kirkkoaidan edustalla on vuonna 1927 pystytetty piispa Maunu II Tavastin muistokivi. Hankkeen taustalla olivat lehtori Julius Finnberg sekä päätoimittaja Amos Andersson, joka sen myös rahoitti. Kiviaines on peräisin Mietoisista ja paikallisen kivenhakkaaja Eino Varjosen muotoilema
  • Hietamäen kappelikirkon muistomerkki (kuvanveistäjä Jussi Vikainen). Mietoisten kotiseutuyhdistys on pystyttänyt vuonna 1954 Kappelinmäen ohi kulkevan Raveantien varteen hävinneen kirkon luonnonkivistä muuratun muistomerkin
  • Saarnakivi on Mynämäellä entisen Mietoisten kunnan alueella sijaitseva siirtolohkare. Paikallisen perimätiedon mukaan piispa Henrik piti kiven luona ensimmäisen saarnansa. Yksityistien varrella sijaitsevan kiven juurella on vuonna 2005 paljastettu muistolaatta

 

Julkiset taideteokset

  • Lizelius-patsas (taiteilija Jarkko Roth)
  • Vesipyörä – Ring on the European Cities of Iron Works --yhteistyötä kuvaava (Jussi Kukkola, Niko Hiltunen, Pasi Lähteinen taideteos linja-autoaseman vieressä
  • Entisen Metsäpirtin pitäjän Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin pronssireliefii. Metsäpirtin lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki oli Metsäpirtin kirkon alttaritaulun ohella pitäjän ainoa julkinen taideteos. Sen on suunnitellut taiteilija-kirjailija Aarno Karimo. Samaan aikaan pystytettiin samantapaiset monumentit myös Sakkolaan, Valkjärvelle ja Pyhäjärvelle. Metsäpirtissä hankkeen toteuttamiseksi muodostettiin paikallinen toimikunta puheenjohtajanaan Arvi Ukkonen. Tämä antoi rakennusurakan Juho Kuopalle Paukunmäeltä. Patsas oli tehtävä talkoovoimin paikalle tuotavista luonnonkivistä. Muistomerkin rakentamisessa sattui sen tyylikkyyteen vaikuttava hämminki. Karimo tarkoitti, että patsaan kaikki nurkkakivet olisivat halkaistua materiaalia, murtopinta näkyvissä ja selitti asian suullisesti toimikunnalle, mutta jätti sen mainitsematta kirjallisessa selvityksessään. Toimikunta kuitenkin unohti tämän yksityiskohdan urakkaa antaessaan ja työtä valvoessaan. Niinpä monumentti on kokonaisuudessaan tehty pelkistä luonnonkivistä, pultereista. Patsaan korkeus oli kivirakenteen osalta noin 5 metriä. Kuparinen koriste ylhäällä oli n. 1,5 m korkea. Sen sisällä oli öisin jatkuvasti valaiseva lamppu. Samanlainen valo oli etuseinän ylimmässä kuparikoristeessa. Sähkövirran näihin lahjoitti veljekset Myöhäsen sähkölaitos. Ornamentiikka oli kalevalaista paitsi huipussa ylinnä ollut Karjalan vaakunatunnus, joka tunnetusti on alkuperältään ruotsalaista ajattelua. Lisäksi etuseinässä oli hieman alempana kaksi pronssista valettua reliefiä, joista isommassa kuvattuna äiti lapsineen ja atraa pitelevä mies, taustanaan hirsiseinä ikkunoineen. Alemmassa laatassa ainoastaan teksti. Talvisodan jälkeen näitä laattoja ei enää näkynyt. Ne oli jonnekin viety. Muistomerkin tekijöinä oli tavalla tai toisella koko pitäjä, mutta varsinaisia rakentajia urakoitsijan lisäksi hänen poikansa Kaarlo, sekä Matti Kautiainen, Toivo Hatakka, Heikki Mp Hatakka ja Juho Susi. Monumentin "kasvoissa" oli 120x120cm:n laajuinen kuparilevy, johon taiteilija Karimo oli uurtanut perheidyllin: kyntäjän ja naisen lapsi sylissään. Sen alla olevaan toiseen kuparitauluun oli uurrettu Karimon teksti, joka muistinvaraisesti kuului: " Kolmen vuosisadan uhka, kidutus, karkoitukset, kuolema ei saanut Metsäpirtin lahjoitusmaatalonpoikia taipumaan vierasten mahtajain ikeeseen. Oikeuden ikuisuuteen uskoen he taistelivat jälkipolville voiton. Kiitollinen jälkipolvi on isiensä peltojen kivistä rakentanut tämän muistomerkin v. 1936." Taulut on merkintöjen perusteella tehnyt Valimo M. Virtanen Helsingistä. Reliefi on nähtävänä osoitteessa Keskuskatu 13. Lahjoitusmaa-aiheesta lisätietoa löydät tästä.

 

Sudenpyydystyskuoppa

  • Sudenpyydystyskuoppa ("sudenkuoppa") sijaitsee Salavaisten
    kylässä Salavaisten paikallistien varrella n. 7 km valtatie 8:lta.

 

 

 

 

 

Vehmalainen

  • v. 1769 rakennetun Betelin kirkon paikka, kuusiaidan ympäröimä

 

Mietoisten harmaakivikirkko 

  • rakennettu vuosina 1641-1643

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mietoistenlahden lintuvesialue

  • Valtakunnallisesti arvokas luontokohde
  • Laajalla ruovikkorantasella Mietoistenlahdella nähdään kevätmuuttoaikaan runsaasti vesilintuja ja kahlaajia