Mynämäen kunta

Nähtävyydet

 

 

Antti Lizeliuksen muistopatsas 

Mynämäen rovastille, raamatunkääntäjälle ja suomenkielisen sanomalehden luojalle Antti Lizeliukselle omistettu muistopatsas paljastettiin Mynämäessä 12.10.2008. Tuolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta Antti Lizeliuksen syntymästä.

Vuonna 1997 Mynämäen kunnanvaltuusto perusti Antti Lizelius –rahaston, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja Antti Lizeliukselle omistetun muistopatsaan toteuttamiseen Mynämäen keskuspuistoon. Patsashankkeeseen ja sen rahoittamiseen osallistuivat Mietoisten Säästöpankki, Mynämäen seurakunta, Sanomalehtienliitto, paikallislehti Vakka-Suomen Sanomat ja Mynämäen kunta.

Patsaan suunnitteli ja toteutti vehmaalainen kuvanveistäjä Jarkko Roth (1943). Mitalitaiteilijanakin tunnettu Roth on maailmankuulu kuvanveistäjä, joka käyttää materiaalinaan erityisesti graniittia. Jarkko Roth on opiskellut Turun piirustuskoulussa. Kuvanveistäjä Jarkko Roth on onnistunut - täydellisesti - tiivistämään muistomerkissä kaiken oleellisen Antti Lizeliuksen elämäntyössä.

 

 

 

 

 

 

 

Mare-kivi

Kunnantalon (Keskuskatu 21) edustalla oleva kivivanhus löytyi 1970-luvulla Haapaisten kylän kedolta (Kallipään ja Kuokkiontien läheisyydessä), joka sittemmin muuttui pelloksi. Se oli pinnalla ja se oli helppo siirtää.

Pitkän linjan kunnallisvaikuttaja Olli Aakula löysi kiven ollessaan hirvimetsällä ajomiehenä. Hän sai idean hankkia kiven kunnalle. Hän teki kiven hankkimisesta aloitteen, joka sitten käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa. Asiasta päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa 31.7.1972. Kokouspöytäkirjassa sanotaan, että Raimo Marttilan maalla Kuokkiossa on erikoislaatuinen kivi, joka on luonnonoikku. Päätettiin, että rakennustarkastaja Alpo Penttila ja Olli Aakula pyrkivät hankkimaan kiven kunnalle.

Kivi on Satakunnan oliviini-diabaasi. Vanha kansa nimitti sen Mare-kiveksi. Kiven ikä noin 1 250 miljoona vuotta. Se on veden ja humushappojen syövyttämä. Kiven on tutkinut emeritusprofessori Kaarlo Neuvonen Turun yliopistosta. Turun Sanomat 20.1 1973 toteaa, että Mynämäen kunnantalon edustaa jo runsaan kuukauden koristanut ja kuntalaisia ihmetyttänyt taideteos. Taiteilijana on ollut luonto, joka ilmeisesti jään ja veden yhteistyönä on muovannut kivestä veistoksellisen. Kuntalaisten keskuudessa on kiveä luultu jopa meteoriitiksi.

 

Esihistoriallisia muinaismuistoalueita

  • kunnan alueella tehty löytöjä kivi-, pronssi- ja rautakauden ajoilta on löydetty ja tutkittu mm. hautaraunioita, kalmistoja, uhrikiviä, asuinpaikkoja, hautoja
  • Kalelan Myllynummi; alueella asutusta jo yli 5000 vuotta sitten, suoritettu runsaasti kaivauksia, paikalla ollut myös "killanketo", kauniiseen koskimaisemaan johtava merkitty polku
  • 1970-luvun alussa suoritettujen arkeologisten inventointien perusteella on Laajoelta Karjalankylään johtavan Sairisten tien läheisyydestä löytynyt 10 kivikauden aikaista asuinpaikkaa (7000-1300 eKr).
  • Merkittävimmät löydöt tehty Karjalan Aistista kampakeraamiselta ajalta ja vasarakirveskaudelta.

 

Karjalan kirkko

Karjalankyläntie 58, 23100 Mynämäki

  • puinen pitkäkirkko v:lta 1868 (Chiewitz)
  • 100-vuotiaat urut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjalankylä

 

  • Karjalankylän Rukoushuone v:lta 1911
  • Karjalan seurakunnan ensimmäisen kirkon paikka 1600-luvulta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Korvensuun silta

Korvensuussa, 195-tiellä, ylittää Laajoen komea, kaksiaukkoinen punagraniittinen holvattu kivisilta v:lta 1906.

 

 

 

 

 

 

Korvensuun reunamoreeni

Korvensuussa n. 8,5 km keskustasta 195-tien varrella mannerjäätikön reunavyöhykkeessä syntynyt moreeniselänne. Päätemoreeni luokiteltu edustavaksi geologiseksi nähtävyydeksi.

 

Kuhankuonon rajakivi

Kallioinen saareke Kurjenrahkan länsireunassa, paikalla siirtolohkareita, pari rapakiveä, jotka ovat rikkoutuneet, sekä muurattu rajakivi, jossa teksti: "Tämän 8:n pitäjän rajapyykin kunnostivat Nousiaisten ja Mynämäen rotarit v. 1965"

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mynämäen kirkko

Mynämäen Pyhän Laurin kirkko on maamme toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Veteraanikivet

  • Mynämäen veteraanikivi Mynämäen seurakuntakodin pihalla
  • Mietoisten veteraanikivi kirkon edustalla
  • Karjalan veteraanikivi Vehmalaisten maamiesseuran talon pihalla


 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkit

  • Sankaripatsaat ja Karjalaan jääneiden muistomerkit Mietoisten, Mynämäen ja Karjalan hautausmailla
  • Mare-kivi entisen kunnanviraston edustalla
  • Lizelius-muistomerkki (taiteilija Jarkko Roth)
  • Johan Gadolinin muistokivi (Ytterbyn kivi)
  • E.A. Saarimaan muistomerkki (seppämestari Marko Anttila)

 

 

 

Sudenpyydystyskuoppa

  • Sudenpyydystyskuoppa ("sudenkuoppa") sijaitsee Salavaisten
    kylässä Salavaisten paikallistien varrella n. 7 km valtatie 8:lta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vehmalainen

  • v. 1769 rakennetun Betelin kirkon paikka, kuusiaidan ympäröimä
  • Ketelisten Puskon luhti v:lta 1775, koristeltu leikkauksin
  • Ketelisten kataja, rauhoitettu, aivan 2021-tien varrella oleva suuri kataja

 

Mietoisten harmaakivikirkko 

  • rakennettu vuosina 1641-1643

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mietoistenlahden lintuvesialue

  • valtakunnallisesti arvokas luontokohde